7.5.2013

kipuklinikalla

Sairaslomalla ollaan edelleen ja tänään kävin taas vaihteeksi lääkärissä. Olin varannut ajan Terveystalon kipuklinikalle neurologille. Tätä mun päänsärkyähän on hoidettu reilu vuosi siis migreeninä ja oon koittanut reilua kymmenkuntaa eri migreeni/särkylääkettä sekä muutamia erilaisia estolääkityskuurejakin ollaan koitettu. Beetasalpaajia, kortisonia, lihasrelaksantteja.. Oon tunkenut tähän kroppaani niin paljon erilaisia lääkkeitä että ihan kauhistuttaa. No, siis mitäänhän en oo syönyt "turhaan" jos en oo kokenut niistä olleen apua mutta kun ei voi tietää ennen kun kokeilee :(




Tällä hetkellä mulla menee siis kokeilussa migreenin estolääkitykseksi eräs epilepsialääke. Oon syönyt sitä vasta vajaat pari viikkoa ja voi mennä vielä pari viikkoa ennen kun vaikutus alkaa. JOS alkaa... Kortisonia oon nyt syönyt reilun kuukauden kipuun ja tämä lääkäri oli sitä mieltä että se kannattaa lopettaa. Koska kuukauden aikana mulla on ollut kaksi päänsärytöntä päivää niin se ei näköjään kauheesti auta... :)



Kuulemma joillain ihmisillä migreenin hoitotasapainon löytäminen on vaan niin vaikeaa. Koska kai yleensä ottaen migreenilääkkeet auttaa migreenikohtaukseen? Mutta sitten on ilmeisesti ihmisiä jotka löytää apua jostain ihan muustakin kun lääkehoidosta kun ne lääkkeet ei vaan auta. 



Vaikeemmaksi tästä kaikesta tekee vielä se, että siis mun pään magneettikuvasta löydettiin jotain. Ja sieltä siis löydettiin sellainen pieni löydös, että mun pikkuaivot painuu mun selkäydinkanavaa kohti ja tämän syndrooman nimi on Chiari. Mulla tää chiari on kooltaan aika pieni, jonka vuoksi lääkärit ei oo ihan varmoja voiko se aiheuttaa mitään oireita. Toisilla ihmisillä saattaa ilmeisesti olla tollainenkin vamma kun mulla koko ikänsä ja se ei haittaa niiden elämistä millään lailla. Tosin tänään se lääkäri siellä kipuklinikalla katsoi mun magneettikuvia ja oli kyllä sitä mieltä että mun päänsäryt voi kyllä johtua myös siitä chiaristakin. Aika vaikeita juttuja tuntuu olevan lääkäreillekin...



Tuli varmasti sekava kirjoitus, mutta itseäni ainakin helpottaa kun saa vähän kirjoitella fiiliksiä. Jos ei kenenkään muun luettavaksi niin ainakin saa itse lueskella sitten joskus myöhemmin ja muistella. 



Ei kommentteja: