14.9.2013

Kiitos

Tämä kulunut vuosi on ollut ehdottomasti mun elämäni raskain tähän mennessä. Oon kamppaillut itseni kanssa. Henkisesti oman mieleni ja ajatusteni kanssa ja fyysisesti mun kehoa ja kipuja vastaan. Välillä on ollut tosi vaikeaa pysyä positiivisena ja jatkaa leuka ylhäällä eteenpäin. Mutta koska mulla on niin ihania ihmisiä ympärillä niin en oo luovuttanut. 



Ja kaiken tän taistelun jälkeen oon päättänyt että en aio IKINÄ luovuttaa. On kyse terveydestä tai jostain muusta. Vaikka kliseiseltä kuulostaakin niin ajattelen niin että "you were given this life because you are strong enough to life it" . Positiivinen asenne auttaa yllättävän paljon kun vaan jaksaa pitää sen yllä. Jos ajattelee että kaikki on ihan kamalaa niin varmasti onkin. Kun taas ajattelee että on opittava elään niiden asioiden kanssa jotka tulee eteen ja arvostaa niitä pieniä hyviäkin asioita, niin ei tunnu niin kamalalta.




Pakko sanoa että mun ajatustapa vähän nuorempana on ollut aika naiivi. "Eihän mulle nyt mitään voi sattua. Mä oon niin nuori ja aina oon ollut terve". Ja tässä tapauksessa 8:salla ihmisellä 100 000:sta on tämä Chiari. Ja minä olen yksi noista kahdeksasta sataatuhatta ihmistä kohden. Mutta mitä vaan voi sattua. Koska vaan. Koko elämä voi olla sekunneista, minuuteista tai tunneista kiinni. Meidän jokaisen aika täällä on rajallista ja jokaista päivää jonka täällä saa viettää pitäis osata arvostaa. Aika surullista etten oo osannut miettiä tällaisia juttuja ennen kun oikeesti oon joutunut kamppailemaan terveyteni kanssa.


 


Näissä kaikissa kuvissa on mulle tärkeitä ihmisiä. Ihmisiä jotka on pysynyt mun vierellä ja tukenut mua. Ja eikä pelkästään vaan nämä ihmiset joista on nyt tässä kuvia, vaan moni muukin. Etteköhän te siellä ruudun toisella puolella tiedä ketä olette. Muunmuassa työkaverit ja isovanhemmat on ollut ihanan ymmärtäviä ja tsemppaavia.




Huh, tulipas kirjoitettua syvällistä tekstiä. Mutta päässä pyörii miljoonia ajatuksia ja tunteita. Oon viime päivinä ollut niin kipeä että pienikin liikkuminen (muutamien metrien kävely/pään liikuttaminen) aiheuttaa todella kovaa kipua joten oon pysynyt visusti kotona lepäilemässä. Ja ei oo oikeastaan muuta tekemistä kun nukkua, syödä, ajatella ja katsella telkkaria. Ei välttämättä hyvä juttu että mietin koko ajan leikkausta ja kaikkea siihen liittyvää. Jännittää kyllä aikalailla, enää 4 kokonaista päivää ennen sairaalaan menoa. Mutta toisaalta toivon niin paljon että leikkauksesta olisi apua. Kaipaan niin kovasti normaalia elämää ja sitä etten olisi niin avuton monessa asiassa vaan pärjäisin itse (:D). Mutta kuten sanottu, mulla on huikeat tukijoukot joidenka voimalla jaksan tämän ajan ja sairaslomani. Ja positiivisella asenteella ehdottomasti jatkan tästä eteenpäin :)





13.9.2013

Good morning



Huomenta! Nyt suunta töihin parin saikkupäivän jälkeen. Hiuksissa vähän uutta kokeilua, arvaako kukaan mitä? ;) 

Hauskaa perjantaita kaikille!

12.9.2013

Last sunday


Nyt muutama sekalainen valokuva viime lauantailta. Olin äitillä yötä koska lähdettiin parin työkaverin kanssa ammattiosaston järjestämälle syysretkelle ja bussi lähti aikaisin aamulla Nokialta. Määränpäänä oli siis Heurekassa viimeisiä viikkoja oleva Body Worlds näyttely (jos alkoi kiinnostamaan niin TÄSTÄ pääset näyttelyn sivuille). 

Nokian vilkas keskusta klo 7.15.. Yhden yhtäkään ihmistä tai autoa ei näkynyt missään

"Body Worlds on näyttelykokonaisuus, jossa aidot plastinoidut ihmisruumiit ja elimet mahdollistavat ainutlaatuisen tavan tutustua ihmisen anatomiaan. Plastinointimenetelmässä ruumiin nesteet ja rasvat korvataan nestemäisillä muoveilla, jolloin näytteitä voidaan säilöä lääketieteen opetusta varten.
Kaikki Body Worlds -näyttelyssä esillä olevat ruumiit on lahjoitettu tieteen käyttöön lisäämään ihmisten ymmärrystä ihmiskehon monimuotoisuudesta. Lahjoittajat ovat halunneet luovuttaa ruumiinsa näyttelyyn opetustarkoituksiin ja he ovat antaneet suostumuksensa siihen, että heidän ruumiinsa laitetaan esille julkiseen näyttelyyn heidän kuolemansa jälkeen."

Heti kun kuulin että on mahdollisuus päästä tollaseen näyttelyyn niin olin ihan haltioissani! :D Mua kiinnostaa ihan äärrettömästi kaikki ihmisruumiiseen liittyvät jutut, don't know why.. Ja näyttelyssähän ei saanut tietenkään kuvata, mutta eniten jäi mieleen 2. viikkoisesta alkiosta 36. viikkoiseen sikiöön olevat pienenpienet ihmisen alut jotka oli siellä esillä. Ja kuinka surullista oli ajatella että kaikki pienet ei oo ikinä syntyneetkään, syystä tai toisesta. Ja toinen mikä kolahti aika paljon oli tupakoitsijan keuhkot. Ja ylipäätään se miten tupakka vanhentaa/vaurioittaa kehoa. En usko että kukaan tupakoitsija voi sen näyttelyn nähneenä mennä "huoletta ja hyvillä mielin" seuraavan kerran tupakalle :D 
Näyttelyn ideahan ei oo se mitä näillä ihmisille on tapahtunut että miksi he ovat kuolleet. Mutta me ainakin mietittiin sitä mun työkaverin kanssa.. Jotenkin jännää miettiä kun oikeaa vastausta ei tiedä.
Mutta jos teitä kiinnostaa ja teillä on mahdollisuus niin menkää ihmeessä tonne vielä kun toi näyttely on auki! Jokaisen euron arvoinen ehdottomasti.




Heurekan jälkeen meillä oli ruoka ja kahvittelut Tuusulassa. Ruoka oli ihan ok mutta toi jälkkäri. Näyttää herkulliselta mutta toi oli NIIIN tummaa - ällöä suklaata että pystyin syömään tosta ehkä 1/8 , vaikka rakastankin suklaata!



Sitten lähdettiin kotiinpäin mutta poikettiin vielä Marjamäen pajutilalla. Mulle visiitti oli ensimmäinen tuolla, ja pakko sanoa että ei tullut "pakkopäästätakasinpian" - fiiliksiä. Monet on tota paikkaa hehkuttanut paljon ja joo onhan toi ihan huippuihana ja kaunis paikka. Ja kaikki sisustustavarat yms. oli suloisia, mutta myös todella suolaisen hintaisia...







Eniten jäi mieleen nämä tekokakut, hedelmät, vihannekset ym. jotka oli valmistettu jostain massasta. Noi oli ihanan tuntusia ja me vaan Elinan kanssa hipelöitiin noita kaikkia :D Tollasia olisin voinut ostaakin jos olis tarvetta moisille! Sitten joskus kun mulla on lapsi(a) niin ostan niiden kotileikkiin tollasia :)






Onko joku käynyt tuolla näyttelyssä tai sitten tuolla Marjamäen pajutilalla? 
Kertokaa ihmeessä kokemuksia ja mielipiteitä ;)

8.9.2013

Stripes

Tänään päälle nappasin kirppislöytöjä, tollasen raitamekon ja peplum-bleiserin. Toi bleiseri on musta niin suloinen. Olin niin innoissani kun löysin ton :)
Mulla oli ihan järkyttävä hiuskriisi, haha.. Kuivashampoo oli loppu ja muutenkin hiukset ei tuntunut asettuvan mitenkään. No keksin vetää sit tiukan ponnarin ja pitsipannan päähän. Sit päätin että näillä on pakko mennä :D
Mikäs on tän mustavalkoisen asun tuomio? Onko too booring?